Lippukunnan lippu.
Partiotoiminta Lapualla on alkanut jo 1917 Lapuan Kotkat nimellä, jolloin "Ylipäällikkönä" aloitti Ale Riipinen. Ensimmäiset partiotytöt olivat myöskin Lapuan Kotkia ja Heidän Ylipäällikkönään toimi Hilja Riipinen.
Pojat olivat Kotkia vain neljä vuotta. Ensimmäisen järjestön raunioille perustettiin Lakeuden Pojat 1921. Lakeuden Poikien toiminta kesti 10 vuotta.
1937 Putkahti esille uusi järjestö, Pohjan Veikot, josta ensimmäisen kerran käytetään lippukunta nimitystä. Ensimmäiset 10 vuotta Pohjan Veikot toimivat yhteiskoulun suojissa. Vain yhteiskoululaiset kuuluivat partioon. Heidän joukossaan oli poikia, jotka olivat Kuortaneelta, Ylistarosta ja Kauhavalta. He olivat Koulukortteeria Lapualla ja siksi voivat osallistua tällaisiin harrastuksiin. Talvisodan alkaessa kaikki harrastustoiminta keskeytyi. Suomen hätätilanne vaati partiolaiset sekä rintamalla että kotirintamalla tekemään parhaansa isänmaatamme kohtaan.
Lapualla partion uusi herääminen tapahtui sodan jälkeen virinneen voimakkaan seurakunnan nuorisotyön piirissä. Lippukuntien toiminnalle on aina ollut tunnusomaista seurakuntakeskeisyys. Olihan voimakkaan alkusysäyksen antaja silloinen seurakunnan nuorisopappi, oikea ISÄKARHU, Otso Kianto.
23.1.1949 Oli nykyisten lippukuntien perustava kokous yhteiskoululla. Tytöistä tuli Simpsiön Siskoja ja pojista Simpsiön Karhuja. Karhujen itseoikeutettuna lippukunnanjohtajana aloitti Otso Kianto. Karhujen toiminta alkoi aivan kuin seitsemän veljeksen voimin 7 vartiolla. Karhujen lippu vihittiin Yrjönpäivänä 1959, samoin kuin Siskojen kanssa yhteisen oman kolon vanhasta pappilan renkituvasta.
Tähän päivään mennessä toiminta on jatkunut monilla eri alueilla osallistuttu valtakunnallisille että piirin leireille että järjestetty omia leirejä. Osallistuttu paraateihin ja järjestetty niitä. Osallistuttu Piirin toimintaan reippaalla osanotolla.
