Sudenpentujen talvileiri Jänöjussin mäenlasku Nuijamaalla maaliskuussa 2003

Jo ajomatka leirille Kuusirannan leirikeskukseen tarjosi vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Loppumatkan jouduimme kurvailemaan vastaantulevien kaistalla pystyäksemme ohittamaan valtavat rekkajonot. Selvisimme onneksi perille ufoliukureidemme sekä muiden varusteidemme kanssa. Kaikki löysivät nukkumapaikan ja Kaisa pianon. Keittäjä löysi tien partiolaisten sydämiin vatsan kautta hemmottelemalla meitä koko leirin ajan mitä herkullisimmilla aterioilla. Yllättävän hyvin hän sopeutui myös leirillä vierailleisiin yllätysvierastähtösiin ”Nyt meitä on 20. Ai aamulla? Joo, silloin meitä oli 19. Niin, illalla on sitten 22...”

Leirin ohjelma oli urheilullinen. Pelasimme hankijalkapalloa, erilaisia lumipaineja, polttopalloa, koimme leiriolympialaisten huumaa sekä pulkkailimme. Vastapainoksi fyysiselle rasitukselle askartelimme herttaiset hiihtävät pupujussit sekä koimme ennen näkemättömän hulppeita kulttuurinautintoja iltaohjelman merkeissä. Ilmari oli valmis antamaan koko omaisuutensa lasillisesta vettä. Ja mitä hän vedellä teki? Sitä en paljasta, mutta Walliveljien teatteriryhmän voi tilata kertomaan sen teillekin. Sukat lensivät ja varpaat vilkkuivat vauhdikkaassa sukanryöstöpelissä. Leirillä esiintyi myös Popstars-ohjelmasta tuttu Gimmel! Gimmeliä voi kysyä keikoille Wallisirkkujen harrastelija-hihateatterista.

Partiolaulut saivat onneksi leirin rauhoittumaan ja johtajat tuudittivat lapsoset rauhaisaan uneen kauniilla iltalauluillaan. Nukkumatin noudettua lapset mukaansa, johtajien kesken käynnistyi kiihkeän jännittävä giljotiini –tietokilpailu. Treenasimme myös vatsalihaksiamme Kiss FM:n pilapuheluiden sekä Loirin nauravan kulkurin avulla. Edellisestä tulikin leirin hittibiisi. Askartelemamme pupujussit turvanamme lähdimme sunnuntaina ohittelemaan rekkajonoja, tällä kertaa saimme onneksipysyä omalla kaistallamme.

Kirjoittanut Kaisa Sirkiä